Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi, näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli Kati Vasalampi, joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.
Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia
Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen.
Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien
muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei
opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten
muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan
luokkahuoneen toimintaan. Oppijoilta edellytetään monenlaisia
ongelmanratkaisutaitoja, oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista omasta
opiskelusta.
Mistä motivaatio kumpuaa?
Motivaatioteorioiden mukaan meillä kaikilla on luontainen taipumus oppimiseen ja asioiden hallintaan. Voimme kuitenkin myös passivoitua tai muuttua kyynisiksi joillain elämänalueilla, sillä ympäristöllämme on merkittävä vaikutus motivaatioomme.
Motivaatio ei siis ole pelkästään oma sisäinen tilamme, vaan se vaihtelee ja muokkautuu jatkuvasti omien mielensisäisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi oppimisympäristö, jossa opiskelemme, suuntaa motivaatiotamme ja toimintaamme sekä suoraan että välillisesti.
Kuva: Pixabay
Kun olemme oppimisympäristössä,
joka tukee psykologia perustarpeitamme autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden
kokemuksiin, voimme hyvin ja koemme sisäistä motivaatiota. Psykologisia
perustarpeita tukevassa ympäristössä pysymme siis aktiivisina ja opimme uutta.
Toisaalta taas helposti passivoidumme ympäristössä, joka jättää psykologiset
perustarpeet huomiotta.
Autonomian ja motivaation yhteys
Tutkimuskirjallisuudessa on vahva näyttö sille, että myös lapsella tai nuorella on tarve kokea autonomiaa eli he haluavat olla aloitteellisia, itsenäisiä ja kokea ohjaavansa elämäänsä. Se tarkoittaa, että voidakseen kiinnostua koulutyöstä, lapsi tai nuori tarvitsee kokemuksen, että hän tulee kuulluksi.
Oppimisympäristössä tätä voidaan tukea käyttämällä avoimia kysymyksiä opetustilanteessa, tarjoamalla merkityksellisiä vaihtoehtoja toimintaan sekä riittäviä perusteluita ja syitä tekemiselle. Näin oppija jaksaa tehdä niitäkin asioita, jotka eivät itsessään ole kiinnostavia. Sen sijaan ympäristö, jossa oppijalla on kokemus, että häntä ei kuunnella ja hänellä ei ole sananvaltaa tapahtumiin, johtaa helposti motivaation puutteeseen.
Onnistumiset ruokkivat motivaatiota
Jokaisella meillä on tarve kokea olevamme osaavia ja pystyviä ainakin joissain asioissa. Valitettavasti osalla lapsista ja nuorista käsitys omista kyvyistä on päässyt heikentymään, joskus jopa jo varhaisina kouluvuosina. Useat epäonnistumiset ovat tuoneet tunteen osaamattomuudesta ja avuttomuudesta. Silloin tarvitaan aikuista, joka muistuttaa, että onnistuminen tulee yrittämisen kautta ja aikuista, joka asettaa lapselle ja nuorelle sopivankokoisia haasteita, jotta onnistumisia myös tulisi.
Onnistumiset ja niistä saatu myönteinen palaute auttavat lasta ja nuorta muuttamaan ajattelurakennettaan ja huomaamaan, että epäonnistumiset voivatkin olla oppimisen astinkivejä eivätkä kyvykkyysmittari.
Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää
Meillä on myös tarve kokea yhteenkuuluvuutta johonkin ryhmään. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä havaittiin, että jopa 22 prosenttia yläkoululaisista tytöistä ja 15 prosenttia pojista tuntee itsensä yksinäiseksi. Lapsi ja nuori, joka jää ilman ystäviä koulussa, ei pysty kokemaan yhteenkuuluvuutta luokkaansa eikä saa kokemusta muiden hyväksynnästä.
Hyväksytyksi tulemisen kokemus on meidän
jokaisen perustarve ja tuon tarpeen huomiotta jättämisellä on väistämättä
kielteisiä seurauksia lapsen tai nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille.
Kouluelämässä seurauksia tyypillisesti ovat heikentynyt koulumotivaatio ja
kyynistyminen koulutyötä kohtaan. Tällainen kielteinen kehitys voi lopulta
johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen.
Opettaja motivaation kannattelijana
Oppimistilanteet ovat moninaisia ja on selvää, että opettajan oma motivaatio ja jaksaminen ovat avainasemassa oppimismotivaatiota tukevan oppimisympäristön luomisessa.
Motivoitunut opettaja ottaa huomioon luokan tunneilmapiirin, kannustaa haasteellisissa kohdissa ja luo turvallista oppimisympäristöä, jossa jokainen tulee kohdatuksi yksilönä ja kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.
Keskustelu ja oppijoiden kohtaaminen yksilöinä vie aikaa ja vaatii opettajalta vahvaa läsnäoloa. Tämä vaatii koulujärjestelmältä riittävästi resursseja ja tukea opettajan työn tekemiseen.
Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja
Kati Vasalampi
Akatemiatutkija ja tietokirjailija
