Siirry pääsisältöön

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli Kati Vasalampi, joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin. 

    Kuva: Pixabay

Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia

Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen.

Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppijoilta edellytetään monenlaisia ongelmanratkaisutaitoja, oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista omasta opiskelusta.

Mistä motivaatio kumpuaa?

Motivaatioteorioiden mukaan meillä kaikilla on luontainen taipumus oppimiseen ja asioiden hallintaan. Voimme kuitenkin myös passivoitua tai muuttua kyynisiksi joillain elämänalueilla, sillä ympäristöllämme on merkittävä vaikutus motivaatioomme. 

Motivaatio ei siis ole pelkästään oma sisäinen tilamme, vaan se vaihtelee ja muokkautuu jatkuvasti omien mielensisäisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi oppimisympäristö, jossa opiskelemme, suuntaa motivaatiotamme ja toimintaamme sekä suoraan että välillisesti.


Kuva: Pixabay

Kun olemme oppimisympäristössä, joka tukee psykologia perustarpeitamme autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin, voimme hyvin ja koemme sisäistä motivaatiota. Psykologisia perustarpeita tukevassa ympäristössä pysymme siis aktiivisina ja opimme uutta. Toisaalta taas helposti passivoidumme ympäristössä, joka jättää psykologiset perustarpeet huomiotta.

Autonomian ja motivaation yhteys

Tutkimuskirjallisuudessa on vahva näyttö sille, että myös lapsella tai nuorella on tarve kokea autonomiaa eli he haluavat olla aloitteellisia, itsenäisiä ja kokea ohjaavansa elämäänsä. Se tarkoittaa, että voidakseen kiinnostua koulutyöstä, lapsi tai nuori tarvitsee kokemuksen, että hän tulee kuulluksi.

Oppimisympäristössä tätä voidaan tukea käyttämällä avoimia kysymyksiä opetustilanteessa, tarjoamalla merkityksellisiä vaihtoehtoja toimintaan sekä riittäviä perusteluita ja syitä tekemiselle. Näin oppija jaksaa tehdä niitäkin asioita, jotka eivät itsessään ole kiinnostavia. Sen sijaan ympäristö, jossa oppijalla on kokemus, että häntä ei kuunnella ja hänellä ei ole sananvaltaa tapahtumiin, johtaa helposti motivaation puutteeseen.

Onnistumiset ruokkivat motivaatiota

Jokaisella meillä on tarve kokea olevamme osaavia ja pystyviä ainakin joissain asioissa. Valitettavasti osalla lapsista ja nuorista käsitys omista kyvyistä on päässyt heikentymään, joskus jopa jo varhaisina kouluvuosina. Useat epäonnistumiset ovat tuoneet tunteen osaamattomuudesta ja avuttomuudesta. Silloin tarvitaan aikuista, joka muistuttaa, että onnistuminen tulee yrittämisen kautta ja aikuista, joka asettaa lapselle ja nuorelle sopivankokoisia haasteita, jotta onnistumisia myös tulisi. 

Onnistumiset ja niistä saatu myönteinen palaute auttavat lasta ja nuorta muuttamaan ajattelurakennettaan ja huomaamaan, että epäonnistumiset voivatkin olla oppimisen astinkivejä eivätkä kyvykkyysmittari.

Kuva: Pixabay   
                                                                                                                     

Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää

Meillä on myös tarve kokea yhteenkuuluvuutta johonkin ryhmään. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä havaittiin, että jopa 22 prosenttia yläkoululaisista tytöistä ja 15 prosenttia pojista tuntee itsensä yksinäiseksi. Lapsi ja nuori, joka jää ilman ystäviä koulussa, ei pysty kokemaan yhteenkuuluvuutta luokkaansa eikä saa kokemusta muiden hyväksynnästä. 

Hyväksytyksi tulemisen kokemus on meidän jokaisen perustarve ja tuon tarpeen huomiotta jättämisellä on väistämättä kielteisiä seurauksia lapsen tai nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluelämässä seurauksia tyypillisesti ovat heikentynyt koulumotivaatio ja kyynistyminen koulutyötä kohtaan. Tällainen kielteinen kehitys voi lopulta johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen.

Kuva: Pixabay

Opettaja motivaation kannattelijana

Oppimistilanteet ovat moninaisia ja on selvää, että opettajan oma motivaatio ja jaksaminen ovat avainasemassa oppimismotivaatiota tukevan oppimisympäristön luomisessa. 

Motivoitunut opettaja ottaa huomioon luokan tunneilmapiirin, kannustaa haasteellisissa kohdissa ja luo turvallista oppimisympäristöä, jossa jokainen tulee kohdatuksi yksilönä ja kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. 

Keskustelu ja oppijoiden kohtaaminen yksilöinä vie aikaa ja vaatii opettajalta vahvaa läsnäoloa. Tämä vaatii koulujärjestelmältä riittävästi resursseja ja tukea opettajan työn tekemiseen.


Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Kati Vasalampi
Akatemiatutkija ja tietokirjailija






Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa mukaan Ope oppii koulutuksiin!

Intoa, ideoita ja työkaluja opetuksen arkeen! Kohta se alkaa! Ope oppii täydennyskoulutussarja pyörähtää käyntiin 31.8.2022 tarjoten lisää intoa, ideoita ja työkaluja opetustyön arkeen. Täydennyskoulutuksen rahoittaa Opetushallitus ja se on osallistujille ilmainen.  Ope oppii koulutussarjan sisältö Koulutussarja koostu kolmesta itsenäisestä 2 op laajuisesta Ope oppii... koulutuksesta:          Koulutus I: Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja (2 op)            Koulutus II: Opetustyön haasteiden kohtaamisen keinoja (2 op)          Koulutus III: Oppilaan tuentarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen (2 op) Ensimmäisessä koulutuksessa "Ope oppii oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja" paneudutaan oppilaiden oppimista, innostusta ja motivaatiota tukeviin työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan yksilöllistä oppimista.  Mukaan ensimmäiseen koulutukseen on tervetullut eskarin sekä perusopetuksen henkilöstö. Osa koulutuspäivistä on y

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva