Siirry pääsisältöön

Hahmottaminen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat

  Ope oppii -koulutuskokonaisuuden 3. koulutus "Tuen tarpeen tunnistamisen ja tarpeisiin vastaamisen keinoja" jatkui  5. teemalla "Hahmottamien, tarkkaavuuden ja toiminnanohjuksen pulmat".  Kouluttajanamme toimivat Valteri-koulun ohjaavat opettajat Maria Lounaskorpi ja Satu Peitso. Toivottavasti saat heidän blogikirjotuksensa linkeistä vinkkejä teeman pulmien ratkaisemiseen kouluarjessa. 


Kuva: Picabay License

Hahmottamisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmista ja tukikeinoista

Oppilaan käyttäytymisen perusteella voi olla vaikea erotella, mistä taustasyistä oppilaan vaikeudet johtuvat. Koulutuksen ensimmäisessä osuudessa käsiteltiin hahmottamiseen tyypillisesti liittyviä vaikeuksia sekä niiden tunnistamista arjessa ja koulutyössä. Lisäksi käytiin läpi konkreettisia toimia, joilla voidaan tukea lasten ja nuorten oppimista ja arjen haasteista selviämistä. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on tärkeä tunnistaa ja huomioida tuentarpeet sekä etsiä vaihtoehtoisia työtapoja, jotta oppilaan osaaminen saadaan esille (esim. strukturointi, visuaalisen aineiston karsiminen, kuuntelemalla oppiminen, vihkotyön vähentäminen, ajan antaminen, tietokoneen/tabletin + helppokäyttötoimintojen ja sovellusten hyödyntäminen). Tuetaan oppilasta vähitellen myös itse löytämään ja valitsemaan sopivimmat menetelmät/ kompensaatiokeinot, joilla selviytyä haastavissa tilanteissa. Osaamisen ja onnistumisen kokemukset pitävät yllä motivaatiota oppimista kohtaan. Hahmottamisvaikeuksien tietopalvelu on erinomainen sivusto, johon on koottu tietoa, tukea ja välineitä aiheeseen liittyen: www.hahku.fi


Kuva: Picabay License

Koulutuksen toinen osuus aloitettiin tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen käsitteiden avaamisella. Lisäksi käsiteltiin yleisimpiä neuropsykiatrisia häiriöitä, joihin ko. pulmat usein liittyvät (adhd, autismi). Koulutuksessa edettiin siihen, miten varhaiskasvatuksessa tai kouluympäristössä voidaan tukea lapsia ja nuoria, joilla käyttäytymisen perusteella voisi olla kyse tämän tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen vaikeuksista. Koulutuksen pienryhmissä heräsi vilkasta keskustelua aiheeseen liittyen. Keskeisimmät ja toimivimmat käytänteet jaettiin tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen eri osa-alueiden mukaan. Lapsi ja nuori, joka painii tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien kanssa, tarvitsee riittävästi tukea ympäristöstään tunnistaakseen omat vahvuudet ja voimavarat sekä löytääkseen erilaisia tapoja kompensoida vaikeuksiaan.

Lopuksi vinkkinä ADHD-liiton koostama Tietoa ammattilaisille -sivusto, johon on koottu hyvät eväät kohdata ja huomioida adhd-oireisia henkilöitä: https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/


Blogikirjoituksen ovat kirjoittaneet Ope oppii -koulutuksen kouluttajat

Marja Lounaskorpi 

ohjaava opettaja ja 

Satu Peitso

neuropsykologi

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli  Kati Vasalampi , joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.       Kuva: Pixabay Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen. Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppij

Opetuksen tulevaisuus

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme viimeisessä teemassa pohdimme kouluttajamme Raija Kattilakosken johdolla opetuksen tulevaisuutta. Teemaan liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joihin voit perehtyä alta löytyvästä Raija Kattilakosken blogikirjoituksesta. Innostavia lukuhetkiä!                                                                                 Kuva: Pixabay Opetuksen tulevaisuus  - Opettamisen tiloista oppimisen tiloiksi Tulevaisuuden taidot ja mitä se vaatii koulutukselta? Veli-Matti Värri (2022) pohti kasvatustieteen päivillä kasvatuksen olemusta, sitä miten jokaisen kasvattajan tulisi tiedostaa omat kasvatusaatteensa ja arvonsa. Mitä ja millainen ihminen on? Millainen on arvokas ihmiselämä? Minkälaiseen maailmaan kasvatamme ja opetamme lapsia ja nuoria siten, että luomme myös toivoa ja luottamusta elämän merkityksellisyyteen. Ihmiset elävät yhä pidempään ja siten myös työurat moninaistuvat ja pitenevät. Ympäröivä maail

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva