Siirry pääsisältöön

Eriyttäminen ja struktuuri

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme pureuduttiin marraskuun webinaareissa struktuurin ja eriyttämisen merkitykseen osana opetusta. Toisessa webinaarissa aihetta käsiteltiin esiopetuksen ja alakoulun näkökulmasta ja toisessa puolestaan yläkoulun näkökulmasta. Webinaarien kouluttajana toimi Kaisa Hurtig. Alta löydät Kaisan aihetta käsittelevän blogitekstin. Mukavia lukuhetkiä! 


Kuva: Pixabay

Oppilaantuntemus ja selkeät struktuurit eriyttämisen tukipilareina

Eriyttäminen koskettaa meitä kaikkia kasvattajia ja sitä tulisi tapahtua oppijan koko koulupolun varrella, varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Eriyttämisen avulla voidaan tukea kaikenlaisia oppijoita, myös niitä, jotka kaipaavat lisähaasteita. Eriyttämisestä puhuttaessa tarkoitan niin alaspäin kuin ylöspäinkin eriyttämistä. Jokainen päiväkodin tai koulun ovesta kulkeva lapsi/nuori on yksilö, jolla on omat vahvuutensa ja haasteensa. Meidän kasvattajien tehtävänä on kohdata yksilö siten, että meille selviäisi millaista tukea hän opinpolullaan tarvitsee ja millä tavoin voimme häntä siinä tukea.

 

Oppilaantuntemus

Eriyttämistä käsittelevissä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa korostetaan oppilastuntemusta, minkä tulisi ollakin kaiken eriyttämisen lähtökohta. Miten voi eriyttää, jos ei tunne oppilasta? Yhdysvaltalainen kouluttaja ja eriyttämisen asiantuntija Carole Ann Tomlinson (2014) korostaa sitä, että opetuksessa tulisi lähtökohtaisesti huomioida oppilaan yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet. Myös yliopistolehtori Anssi Roihan ja erityisluokanopettaja Jerker Polson kehittämä eriyttämisen viiden O:n malli (2018) pohjautuu tälle ajatukselle. Opettajan tulisi tietää oppilaan valmiudet, kiinnostuksen kohteita sekä oppimisprofiili. Roihan ja Polson (2018) mukaan oppijan oppimisprofiili muodostuu muun muassa oppimistyylistä, omista lahjakkuuksista ja tavoitteista, tiedon rakentamistavasta, henkilökohtaisista oppimismieltymyksistä, kuten itselle mieleisimmästä oppimisajankohdasta. Oppilaantuntemusta voi lisätä monin eri keinoin: mikä olisi sinulle luontevin keino? Eriyttämisen tarpeen tunnistamisessa keskeisiä asioita ovat tiedonsiirto ja yhteistyö oppilaan kanssa toimivan verkoston kesken, perehtyminen oppilasta koskeviin asiakirjoihin ja tuotoksiin, erilaiset haastattelut ja havainnoinnit sekä valmiit lomakkeet.

 

Kuva: Kaisa Hurtig, KESY-kortit

Eriyttämisen viiden O:n malli

Tomlinsonin (2004) mukaan eriyttää voi opetuksen sisältöä, prosessia, tuotosta sekä ympäristöä. Roihan ja Polson kehittämä eriyttämismalli on luotu helpottamaan opettajien työtä ja se pohjautuu myös Tomlinsonin teoriaan. Mallin avulla eriyttämistä lähestytään erilaisten osa-alueiden kautta, joista voi arjessa ottaa vaikka yhden osa-alueen aluksi tarkastelun alle. Paras lopputulos syntyy kuitenkin kaikkien osa-alueiden hyödyntämisen myötä, oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Eriyttäminen jaetaan mallissa viiteen osa-alueeseen:

1)      Opetusjärjestelyt: esimerkiksi joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopettajuus, oppituntien palkitus ja tukiopetus, muut lisäresurssit (kuten koulunkäyntiohjaajat ja jakotunnit)

2)      Oppimisympäristö tarkoittaa kaikkea sitä todellisuutta, missä opetusta ja oppimista tapahtuu. Roiha ja Polso (2018) puhuvat fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä oppimisympäristöstä. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa konkreettista oppimistilaa ja rakennetta: koulurakennusta, luokkatilaa ja niissä olevia asioita sekä esineitä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö on vaikeammin hahmotettavissa: ne käsittävät ilmapiirin, ihmissuhteet ja tunnelman, jotka liittyvät oppimiseen. Sosiaalisella oppimisympäristöllä viitataan oppimistilanteisiin vaikuttaviin ihmissuhteisiin ja oppimisessa mukana olevien ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen.

3)    Opetusmenetelmät: erilaiset oppilaiden oppimista tukevat keinot ja tavat. Esimerkiksi opiskelutaitojen (strategiat ja tekniikat) opettaminen, itseohjautuvuuden opettamista (toiminnanohjaustaitojen kehittämistä), esim. toiminnanohjauskortit, selkeät ja tuetut ohjeet, yksilöllisen etenemisen mahdollistaminen, kotitehtävissä eriyttäminen, monipuolinen strukturointi ja eriyttävät työtavat.

4)     Oppimisen tukimateriaali: opetusvälineiden ja oppimateriaalin eriyttävä käyttö sekä keskittymisen apuvälineet. Esimerkiksi valmiit E-materiaalit ja -kirjat, selkomateriaalit, erilaiset opetus- ja havaintovälineet, oppimispelit, tietotekniikan hyödyntäminen, äänikirjat, kuulosuojaimet ja Time timerit.

5)       Oppimisen arviointi: eriyttäminen on jo opetussuunnitelmassa arvioinnille asetettu tavoite: ”Arviointikäytänteet suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.” (Perusopetuksen arviointiluku 6, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset 10.2.2020)

 

Strukturointi

Selkeät toimintamallit, oppimateriaalit ja oppimisympäristö auttavat meitä kaikkia. Niistä hyötyvät myös moninaiset oppijat vaikkei mitään erityistä tuen tai eriyttämisen tarvetta olisikaan. Strukturoimalla omaa opetusta myös tavoitteet kirkastuvat ja opetettavasta asiasta voi löytää keskeisen tiedon. Erityispedagogiikan professori Kara Hume (2018) jakaa strukturoidun opetuksen tasot toistensa päälle rakentuvaan pyramidimuotoon. 


Lähde: Mukaillen Hume (2018)


Strukturoinnin alimmalla tasolla on tila (physical structure), mikä tarkoittaa, että oppimisympäristössä kaikelle on oma paikkansa (henkilöt, tavarat, työskentelytilat). Aika (schedules) tarkoittaa ajan ja ajallisesti toiminnan tai siirtymien strukturoimista (mm. erilaiset timerit, visuaaliset ohjeet siirtymiin). Työskentely (work systems) tarkoittaa, että eri työvaiheet ovat selkeästi esillä (tunnin kulku taululla, työskentelypaikat selkeästi merkittynä, toimintaohjeet). Rutiinit, kuvitetut ohjeet (routines and visual strategies) päivä-/viikko-/kuukausistruktuurit, luokan säännöt ja toimintaohjeet pysyvät toistuvasti samankaltaisina ja vahvistavat turvallisuuden ilmapiiriä luokassa. Materiaaleilla (visual structure of materials) tarkoitetaan helposti saatavilla olevia lisä-/eritasoisia tehtäviä, selkokielisiä sekä muita yksilöllisiä materiaaleja.

 

Lopuksi

Eriyttäminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena opetusta ohjaavana ajatusmallina, Roiha ja Polso (2018) puhuvat opetusfilosofiasta, ei ainoastaan yksittäisinä yksilöä koskevina temppuina luokassa. Eriyttäminen ei myöskään saisi kasaantua vain yksittäisen opettajan harteille vaan vaatii tiivistä yhteistyötä ja yhteissuunnittelua muiden opettajien, opiskelijahuollon ja oppilaan verkoston kanssa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) 2022-2024 toteuttaman hankkeen Eriyttäminen perusopetuksessa arvioinnissa tuotetaan tietoa pedagogisen eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyiden perusteista, muodoista ja toimivuudesta erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Eriyttämisen perusteista, muodoista ja toimivuudesta erityisesti tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kohdalla on olemassa runsaasti ajantasaista tietoa. Hankkeen tarkoituksena on arvioida varsinkin eriyttämisen kevyempien, yleisen tuen keinojen mahdollisuuksista vastata oppilaiden tuen tarpeisiin.

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2022/06/Eriyttaminen-perusopetuksessa-hankesuunnitelma.pdf


Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Kaisa Hurtig,
ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri






 

 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa mukaan Ope oppii koulutuksiin!

Intoa, ideoita ja työkaluja opetuksen arkeen! Kohta se alkaa! Ope oppii täydennyskoulutussarja pyörähtää käyntiin 31.8.2022 tarjoten lisää intoa, ideoita ja työkaluja opetustyön arkeen. Täydennyskoulutuksen rahoittaa Opetushallitus ja se on osallistujille ilmainen.  Ope oppii koulutussarjan sisältö Koulutussarja koostu kolmesta itsenäisestä 2 op laajuisesta Ope oppii... koulutuksesta:          Koulutus I: Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja (2 op)            Koulutus II: Opetustyön haasteiden kohtaamisen keinoja (2 op)          Koulutus III: Oppilaan tuentarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen (2 op) Ensimmäisessä koulutuksessa "Ope oppii oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja" paneudutaan oppilaiden oppimista, innostusta ja motivaatiota tukeviin työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan yksilöllistä oppimista.  Mukaan ensimmäiseen koulutukseen on tervetullut eskarin sekä perusopetuksen henkilöstö. Osa koulutuspäivistä on y

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli  Kati Vasalampi , joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.       Kuva: Pixabay Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen. Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppij

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva