Siirry pääsisältöön

Laaja-alainen oppiminen

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme toiseksi viimeisessä teemassa uppouduttiin laaja-alaiseen oppimiseen sekä esiopetuksen/alakoulun että yläkoulun näkökulmista. Kouluttajanamme oli laaja-alaiseen osaamiseen pitkään perehtynyt, pohtinut ja käytännössä toteuttanut Juho Norrena. Nyt kannattaa lukaista, millaisia ajatuksia Juholla on laaja-alaisen osaamisen tukemisesta!

                                                                                                                                        Kuva: Pixabay

Laaja-alainen osaamisen edistäminen on pysähtymistä

Koulun perustehtävänä on oppijan henkilökohtaisten edellytysten tukeminen ja vahvistaminen. Usein korostetaan omaksuttavia tietoja ja taitoja, joita lapset ja nuoret tarvitsevat itselleen nyt ja tulevaisuudessa: matematiikkaa, lukemista, kirjoittamista tai historian tuntemusta. Nykyisin jopa tunteiden säätelyä tai toiminnan ohjausta. Puhutaan siis kukasta, lehdistä ja varresta, mutta jätetään mainitsematta maaperä, johon kasvi kiinnittyy.

                                                                                                                                        Kuva: Pixabay

Laaja-alainen osaaminen porttina todelliseen maailmaan

Oppimisen henkilökohtaisten edellytysten listaan on nimittäin lisättävä aines, jota laaja-alainen osaaminen opetussuunnitelmassa keskeisesti edustaa: oppijan valmius liittää oppimansa asiat todelliseen maailmaan. Tästä näkökulmasta koulun tehtävänä ei ole vain jaella olemassa olevaa totuutta, vaan antaa oppijoille valmiudet tehdä maailmasta jonain päivänä parempi paikka. Olla kykeneviä muun muassa ratkaisemaan uusien sukupolvien kohtaamia globaaleja haasteita ja varmistaa, että heikommassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin.

Koulun arki ei ole perusluonteeltaan kauaskatseista. Toiminta perustuu rutiineihin, arkiset ongelmat tuntuvat vuoren kokoisilta, eikä opettajan ole helppo nähdä muutoksen varjossa maailmanparantajan rooliaan. Ei sitä roolia silti pakoonkaan pääse. Opettajien ammatillinen intuitio hälyttää, että jotain pitäisi tehdä, mutta asiasta ei saa otetta. Tuntuu, kuin kulkisi pimeässä huoneessa, joka on sinänsä tuttu, mutta koko ajan saa pelätä törmäävänsä terävään kulmaan.

Miten koulu voi valmistaa tulevaisuuteen?

Tulevaisuuteen orientoitunut opetus ei tarkoita välttämättä geeniteknologian, robotiikan tai biotalouden pänttäämistä. Tärkeintä ei ole edes arvailla, millaisia ammatteja vuosikymmenten kuluttua mahtaa olla olemassa. Tavoitteena ei liioin ole koulun toiminnan tehostaminen, etenemistahdin kiihdyttäminen tai käsiteltävien asioiden lisääminen. Jotta laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa onnistutaan, on pikemminkin pysähdyttävä pohtimaan, mitä oltiinkaan tekemässä ja mihin rajallinen aika kannattaa opettamisessa kuluttaa.

                                                                                                                                                                                                                        Kuva: Pixabay

Käytännön teot, jotka valaisevat opettajaa muutoksessa ovat pieniä. Ne liittyvät arkisteny ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen koulun arjessa. Ne liittyvät oppijoiden näkemyksen huomioimiseen oppimisen suunnittelussa. Ne liittyvät oppijan roolin tunnistamiseen luokkayhteisön rutiineissa.

Pienillä askeleilla kohti valoisampaa tulevaisuutta

Kyse on koulun tavoitteista aktivoida oppijaa ympäröivää maailmaa ja sosiaalista ympäristöä kohtaan: ongelmien ratkaisemisesta, tiimityöstä, vahvuuksien tunnistamisesta sekä itsensä haastamisesta suhteessa yhteisön tavoitteisiin. Kyse on toimijuuden siirtämisestä oppijalle sen sijaan, että pelkästään opettaja arvioi, mikä olisi oppimistilanteissa oppilaille parhaaksi.

Muuttuvassa maailmassa opettajan roolina on sopivan haastavien ja virikkeellisten edellytysten rakentaminen oppimista varten. Opettajan ei tarvitse aina etukäteen tietää, mikä tulee olemaan oppimisen lopputulos. Opettajan on johdateltava oppija mielenkiintoisten kysymysten äärelle, rajattava suuria kokonaisuuksia ja altistettava itsensäkin oppijaksi. Lopulta opettajan keskeinen tehtävä on arvioida, kuinka oppimisessa onnistuttiin.

Kuulostaakin pimeältä. Tai ainakin hämärältä, mutta lohduttavinta on, ettei hapuilua tarvitse tehdä yksin.

Vuorovaikutuksen laatu on yhteydessä opetuksen tuloksiin

Tärkein laaja-alaisen osaamisen edistämiseen liittyvä osa-alue on vuorovaikutuksen kehittäminen. Kyse on suurelta osin opettajan ja oppijan välisestä luottamuksesta. Lähes yhtä tärkeää on oppimista edistävien aikuisten keskinäinen toiminta. Kokemukseni mukaan opettajat ja muut opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset löytävät kyllä ratkaisuja, kun asettavat tavoitteita ja kulkevat niitä kohti yhdessä.

Vuorovaikutus on luonnollisesti yhteistyötä. Mutta lisäksi se on ihmisten välistä kohtaamista, yhteistä ihmettelyä, eriävien näkökulmien kuuntelemista ja erilaisten roolien opettelemista. Vuorovaikutus on yhteisöllistä ja aktiivista läsnäoloa. Vaikka toiminnassa on lukuisia eri rooleja ja tehtäviin kuuluu valtaa toisia ihmisiä kohtaan, laadukas vuorovaikutus on silti tasa-arvoista kanssakäymistä. Siinä ei ole toisiaan tärkeämpiä rooleja. Kun asioita voidaan henkilöstön ja luokan kanssa kehittää tavoitelähtöisesti, ollaan myös automaattisesti laaja-alaisen osaamisen äärellä.

                                                                            Kuva: Pixabay

Opetussuunnitelmien edellyttämä muutos ei ole valtava harppaus, vaikka se välillä tuntuukin kaukaiselta. Kaikki vaaditut keinot ovat jo alan ammattilaisten keinovalikoimassa. Muutos on pysähtymistä, yhdessä ajattelua ja perustehtävän kirkastamista. Se on yhtä helppoa kuin havahtuminen siihen, että pimeässä huoneessa on todennäköisesti myös valokatkaisin.



Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja
Juho Norrena
tutkija, tietokirjailija ja kouluttaja 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli  Kati Vasalampi , joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.       Kuva: Pixabay Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen. Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppij

Opetuksen tulevaisuus

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme viimeisessä teemassa pohdimme kouluttajamme Raija Kattilakosken johdolla opetuksen tulevaisuutta. Teemaan liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joihin voit perehtyä alta löytyvästä Raija Kattilakosken blogikirjoituksesta. Innostavia lukuhetkiä!                                                                                 Kuva: Pixabay Opetuksen tulevaisuus  - Opettamisen tiloista oppimisen tiloiksi Tulevaisuuden taidot ja mitä se vaatii koulutukselta? Veli-Matti Värri (2022) pohti kasvatustieteen päivillä kasvatuksen olemusta, sitä miten jokaisen kasvattajan tulisi tiedostaa omat kasvatusaatteensa ja arvonsa. Mitä ja millainen ihminen on? Millainen on arvokas ihmiselämä? Minkälaiseen maailmaan kasvatamme ja opetamme lapsia ja nuoria siten, että luomme myös toivoa ja luottamusta elämän merkityksellisyyteen. Ihmiset elävät yhä pidempään ja siten myös työurat moninaistuvat ja pitenevät. Ympäröivä maail

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva