Opetuksen tulevaisuus

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme viimeisessä teemassa pohdimme kouluttajamme Raija Kattilakosken johdolla opetuksen tulevaisuutta. Teemaan liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joihin voit perehtyä alta löytyvästä Raija Kattilakosken blogikirjoituksesta. Innostavia lukuhetkiä!

                                                                                Kuva: Pixabay

Opetuksen tulevaisuus  - Opettamisen tiloista oppimisen tiloiksi

Tulevaisuuden taidot ja mitä se vaatii koulutukselta?

Veli-Matti Värri (2022) pohti kasvatustieteen päivillä kasvatuksen olemusta, sitä miten jokaisen kasvattajan tulisi tiedostaa omat kasvatusaatteensa ja arvonsa. Mitä ja millainen ihminen on? Millainen on arvokas ihmiselämä? Minkälaiseen maailmaan kasvatamme ja opetamme lapsia ja nuoria siten, että luomme myös toivoa ja luottamusta elämän merkityksellisyyteen.

Ihmiset elävät yhä pidempään ja siten myös työurat moninaistuvat ja pitenevät. Ympäröivä maailma monimutkaistuu ja uutta tietoa on kyettävä ottamaan haltuun yhä nopeammin ja tehokkaammin. Väitetään, että googlesta ja Youtubesta löytyy jo kaikki tällä hetkellä tarvittava tieto arjesta selviämiseen. Vähärutiiniset ammatit lisääntyvät, koska tekoäly ja robotiikka tulee hoitamaan pääsääntöisesti raskaat, likaiset ja rutiininomaiset työt (Koski & Husso 2018). Samaan aikaan tullaan tarvitsemaan sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja luovuutta (Koski & Husso 2018).  

Tulevaisuudessa ja tässä ajassa tarvitaankin yhä enemmän ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, tietoteknisiä ja monilukutaitoja sekä kulttuurista tietoisuutta sekä kansalaistaitoja (Kattilakoski 2018). Suomessa ollaan myös sitoutuneita viemään eteenpäin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa, jotta jokaisella olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, onnistua ja kuulua yhteisöön (Alila, Eskelinen, Kuukka, Mannerkoski & Vitikka 2022).

                                         
                                                                                Kuva: Pixabay

Minkälaisella pedagogiikalla ja toimintakulttuurilla päästään kaikille yhteiseen kouluun?

Jos opetus- ja kasvatushenkilöstöltä kysyttäisiin, halutaanko edistää opetuksessa ja kasvatuksessa sosiaalista osallisuutta, yhteenkuuluvuutta, saavutettavuutta ja kaikkien lasten ja nuorten osallistumisen mahdollistamista, aika harva varmaankaan vastaisi kieltävästi. Edellä mainitut ovat kuvauksia inklusiivisesta arvoperustasta.   Suomi on sitoutunut jo vuonna 2016 edistämään inklusiivisen koulujärjestelmän asteittaista toteuttamista (VHOS 24. artikla). Kovin pitkälle ei olla kuitenkaan vielä edetty.  

Oikeus oppia-hankkeen loppuraportissa (2022) on tavoitteena selkiyttää inkluusion käsitettä ja toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa sekä vahvistaa inklusiivisuutta esi- ja perusopetuksen lainsäädännössä. Kaikille yhteinen koulu vaatisikin selkeää lainsäädännöllistä ohjausta, inklusiivista johtajuutta ja rakenteita, osaavaa henkilökuntaa, sitoutuneisuutta yleiseen tukeen sekä monialaista yhteistyötä. Kaiken keskiössä tulisi olla lapsi ja nuori sekä heidän perheensä. (Heiskanen 2022.)

Yhteisopettajuus lisää jaksamista ja hyvinvointia sekä osaamisen jakamista (Antila, Heikkilä & Tapani 2022). Kouluissa tulisi siirtyä yksinpärjäämisen kulttuurista yhdessä tekemiseen, koska se tukee myös inkluusiota.  Se vaatisi kuitenkin erilaisten arvojen tunnistamista ja kunnioittamista, oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä sekä rohkeutta avoimeen ihmettelyyn ja yhdessä tekemiseen.

           Kuva: Pixabay

Oikeus oppia-loppuraportissa tuotiin esille myös yleisen tuen vahvistamisen tarve. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että jokainen opetuksen ja kasvatuksen ammattilainen olisi saanut koulutusta mm. kielellisistä ja neuropsykiatrisista pulmista, koska näitä pulmia on suhteellisesti eniten koululuokissa. Omaa opetusta strukturoimalla, visualisoimalla ja mahdollistamalla liikkumisen, tuetaan suurinta osaa lapsista ja nuorista koulupäivän aikana. Jokaisella opettajalla tulisi olla myös tiedossa, minkälaiset toimintatavat saattavat tahattomasti aiheuttaa tai ylläpitää ongelmallista käyttäytymistä oppilailla (Karjalainen, Pihlaja, Koskenalho, Palosaari & Kouvonen 2022). Pääasia kuitenkin on, että aikuiset eivät jäisi pulmiensa kanssa yksin ja lapset saisivat tukea mahdollisimman varhain. 

Uudenlaiset oppimisympäristöt tukemassa kaikkien oppilaiden oppimista

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan usein arkikielessä pelkästään fyysisiä tiloja, kalusteita tai tarvikkeita.  Oppimaisemalla tarkoitetaan edellisten lisäksi koulun ulkopuolisia ympäristöjä, virtuaalisia ympäristöjä, erilaisia yhteisöjä sekä oppimiselle suotuisaa ilmapiiriä ja pedagogiikkaa (Harrison & Hutton 2014).  Jokainen koulu ja päiväkoti on omanlaisensa kombinaatio oppimaiseman eri osista.

Viime vuosina on rakennettu avoimia tai osittain avoimia oppimistiloja ja niiden käytettävyydestä on oltu montaa mieltä. Oppimistiloissa tulisi olla mahdollisuus rajata ärsykkeitä kuten liikettä ja ääntä. Hyvällä akustisella suunnittelulla sekä rauhallisten eriyttämistilojen rakentamisella päästään jo pitkälle tilojen käytettävyyden parantamisessa. Toimintakulttuurisesti olisi tärkeää, että oppilailla olisi mahdollisuus valita tarpeen tullen tilansa, kalusteensa ja asentonsa toimintojen ja oman vireystilansa mukaan. Mitä avoimempia tiloja on käytössä, sitä tärkeämpää olisi myös aikuisten sopia yhteisesti tilojen käytön säännöt sekä aikataulut. Yhteisopettajuus, oppilaslähtöinen oppiminen sekä tiimityöskentely tukee parhaiten oppimista monipuolisissa ja muunneltavissa tiloissa toimiessa. (Kattilakoski 2018.)

Tilojen esteettömyyden osalta tulisi oppimisympäristöjen suunnittelussa ottaa huomioon kuulemiseen, näkemiseen, hahmottamiseen ja liikkumiseen liittyvät seikat. Kuulemista auttaa hyvä akustiikka, näkemistä tukevat kontrastit etenkin rappusissa, hahmottamiseen auttaa ympäristön selkeys ja väritunnisteet sekä liikkumista tukee kalusteiden säädettävyys ja tilojen saavutettavuus. (Kuntsi 2021.)

Kuva: Pixabay

Lopuksi

Jotta pääsisimme kaikille yhteiseen, inklusiiviseen kouluun ja päiväkotiin, meidän tulisi ottaa huomioon paitsi ympäristön esteettömyys, myös toimintakulttuurin ja asenteiden esteettömyys. Tämä edellyttää sekä johdon että päätöksentekijöiden ymmärrystä ja sitoutumista tasa-arvoisen opetuksen järjestämiseen, inkluusion edistämiseen tarvittavia oppisisältöjä henkilöstön peruskoulutukseen, henkilöstön osaamisen vahvistamista täydennyskoulutuksella sekä koulujen ja päiväkotien toimintakulttuurin ja tuen rakentamista siten, että jokainen lapsi ja nuori voi käydä omassa lähipäiväkodissa tai -koulussa ja kokea kuuluvansa yhteisöön hyväksyttynä ja tasavertaisena jäsenenä.

 

Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja
Raija Kattilakoski
KT, erityisopettaja, työnohjaaja ja opetuksen kehittämispäällikkö, Muuramen kunta

LÄHTEET

Alila, K.,Eskelinen, M., Kuukka,K., Mannerkoski,M. & Vitikka,E. 2022. Kohti inklusiivista varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta : Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:44. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164421

Antila, H., Heikkilä, M. & Tapani, A. 2022. Yhteisopettajuus – rasittavaa vai työhyvinvointia tukevaa? https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/yhteisopettajuus-rasittavaa-vai-tyohyvinvointia-tukevaa-heidi-antila-minna-heikkila-ja-annukka-tapani/

Harrison, A. & Hutton, L. 2014. Design for the changing educational landscape: Space, place and the future of learning. New York: Routledge.

Heiskanen, N. 2022. OPH. Inkluusio arvona ja käsitteenä. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/OSA%201.%20Inklusiivisuus%20arvona%20ja%20k%C3%A4sitteen%C3%A4_0.pdf

Karjalainen, P., Pihlaja, P., Koskenalho, N., Palosaari, O. & Kouvonen, P. 2022. Tukea arkeen! Keinoja lasten ja nuorten emotionaalisten, sosiaalisten ja käyttäytymisen taitojen tukemiseksi. Oppaat ja käsikirjat 2022:4. OPH. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tukea-arkeen

Kattilakoski, R. 2018. Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa - Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4

Kattilakoski, R. & Kuntsi, T. 2021. Oppimaisemaa luomassa. Valterin julkaisusarja nro 7. Grano Oy. https://www.valteri.fi/tuote/oppimaisemaa-luomassa/

Koski, O. & Husso, K. (toim.). 2018. Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018.

Värri, V-M. 2022. Kasvatustieteen päivät 24.11.2022. Oulu.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus Finlex/2016. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2