Tunnetaidot

Ope oppii -koulutuskokonaisuus on edennyt 2. koulutukseen. "Opetustyön haasteiden kohtaamisen keinoja" -koulutuksemme jatkui teemalla "Tunnetaidot". Toisen webinaarimme kouluttajana toimi Piia Nurhonen. Alla olevassa tekstissä Piia johdattaa meidät tunnetaitojen maailmaan. Innostavia lukuhetkiä!

 Kuva: Pixabay

Myönteisessä tunneilmapiirissä on tilaa myös hankalille tunteille

Vauva itkee. Hoivaaja käsittelee vauvan kokemusta omalla ajattelullaan, muuntaa kokemuksen ymmärrettävään muotoon ja palauttaa vauvalle viestin siitä, että oloa voi sietää, esimerkiksi katseen, äänen ja kosketuksen kautta. Hoivaaja säilyttää rauhallisuuden, joka välittyy vauvalle ja niin vauvakin rauhoittuu. Hoivaajan kyky sisällyttää vauva kokemaa muuntuu vähitellen lapsen kyvyksi sisällyttää itse – kestää ja ajatella omaa tunnekokemustaan. Samalla rakentuu sisäistä turvaa. Tätä samaa työtä jatkamme kasvattajina. Jokainen lapsi on saanut omanlaisensa lähtökohdat tunteiden sisällyttämiseen. Niin myös jokainen kasvattaja. Tunnetko omat lähtökohtasi? Entä miten sinä luot edellytyksiä ryhmässä myönteiselle tunneilmapiirille?

                                                                                            Kuva: Pixabay                                                             

Tunneilmapiiri rakentuu niistä tunteista ja tunteiden käsittelytavoista, joita ryhmässä on läsnä. Myönteisessä tunneilmapiirissä on hyvä olla. Se on kuin turvasatama, josta käsin voi ajatella, tuntea, oppia, vuorovaikuttaa, kasvaa ja ratkoa ongelmia.

Miten edistää ryhmässä myönteistä tunneilmapiiriä?

1.   Huolehdi omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta.  Ylikuormittuneena omat tunteet eivät useinkaan ole tasapainossa. Tällöin kyky sisällyttää ryhmän tunteita toimii huonosti. Kuormittunut opettaja voi huomaamatta laittaa koko ryhmän varpaisilleen. Tämä saattaa purkautua ryhmässä toimintaan: kaikenlaiseen kohellukseen, sähellykseen tai kinasteluun. Oletko huomannut, että kun oma kuormitus kasvaa, ryhmäkin haastaa enemmän? Onko sinulla itselläsi keinoja ilmaista säännöllisesti myös kielteisiä tunteita rakentavilla tavoilla? Oletko priorisoinut itsestä huolehtimisen? Riittääkö sinulla myötätuntoa itseäsi kohtaan?

Kuva: Pixabay

2.    Pyri luomaan ja ylläpitämään myönteistä suhdetta ryhmään. Tee töitä sen kanssa, että opit pitämään ryhmästä: huomaamaan hyvän ja vaalimaan myönteisiä tunteita suhteessa jokaiseen yksilönä. Jos huomaat kielteisiä tunteita, tunnista ja hyväksy ne sekä tutki niitä. Omat tutkimattomat kielteiset tunteet suhteessa ryhmään tai sen jäseneen lisäävät turvattomuutta ja kaikenlainen vastustaminen lisääntyy. Lisäksi ne saattavat estää meitä kurkistamasta lapsen, nuoren tai ryhmän ilmikäyttäytymisen taakse.

Kielteisistäkin tunteista voi tulla myös voimavara, jos niitä pysähtyy tutkimaan hyväksyen. Mistä tunteeni nousee? Mitä tunteeni kertovat minusta? Mitä ne kertovat ryhmästä tai sen jäsenestä? Jos opettaja tunnistaa vahvoja kielteisiä tunteita suhteessa ryhmään tai sen jäseneen, tunteita olisi tarpeellista päästä tutkimaan työnohjauksellisesti. Mitä ryhmän tai ryhmänjäsenen ja opettajan välillä tapahtuu? Mitä se pohjimmiltaan on, mikä nostattaa kielteisen tunnekokemuksen suhteessa? Mikä itselle vaikea tilanteessa ehkä toistuu? Miten kannattaa ajatella, olla ja toimia, jotta asiat menisivät hyvään suuntaan?

Kuva: Pixabay

3.     Vaali, herättele ja huomaa ryhmässä myönteisiä tunteita. Luo tilaa hassuttelulle, hyödynnä huumoria. Kun koet itse myönteisiä tunteita, anna sille sanoja. Tee näkyväksi ja anna tilaa myös muiden myönteisille tunteille. Suuntaa huomiota ryhmässä myös siihen, mikä on hyvää ja toimivaa. Rakenna käytäntöjä hyvän huomaamiseksi ja kiitollisuuden kasvattamiseksi.

4.   Salli ryhmässä myös kielteiset tunteet ja asettaudu avuksi. Lapsi ja nuori, toisinaan aikuinenkin, tarvitsee kanssasäätelyä: turvallista ihmistä, joka ottaa vastaan tunnekokemuksen, ajattelee sitä ja palauttaa viestin siitä, että oloa voi sietää ja tunne on ok. Auta löytämään rakentavia sanoja ja tekoja tunteiden kanssa pärjäämiseen. Opettele pysäyttämään tilanteita ja auta ryhmää ajattelemaan tunteita. ”Hidastetaan tähän.” ”Onpas tässä suuria tunteita läsnä.” ”Mitä tässä oikein tapahtuu?”

Havainnoi aktiivisesti ryhmän tunteita ja pysähdy tarvittaessa niiden äärelle. Tunteet ovat läsnä kaikessa tekemisessä. Jos ryhmä on voimakkaassa tunnetilassa, on ryhmän perustehtävään keskittyminen vaikeaa. Tällöin viisautta on ottaa tunteista rohkea koppi ja laittaa hetkeksi muu sivuun.

  Kuva: Pixabay

5.  Kun rajaat käytöstä, älä rajaa tunteita vaan mieluummin vahvista niitä. ”Varmasti harmittaa…” ”Vihainen saat olla, mutta haukkuminen ei käy.” Kun rajaat, tee se turvallisella ja kunnioittavalla tavalla. On tärkeää, että lapsi tai nuori voi säilyttää kokemuksen omasta arvostaan ja oikeudestaan omaan tunnekokemukseen. 

6.    Salli itsesi ja muiden tehdä myös virheitä ja ole niiden sattuessa myötätuntoinen. Pyydä aidosti anteeksi silloin, kun sen aika on.  Anna tarvittaessa aikalisä ja vältä kaikenlaista pakottamista erityisesti silloin, kun voimakkaita tunteita on läsnä. Edistä anteeksiantamista ja -pyytämistä kuunnellen sitä, milloin se on mahdollista ja milloin tarvitaan lisäaikaa saattaa tunteet ja ajattelu tasapainoon.

7.   Kiinnostu omista tunteistasi. Miten sinun tunteesi ovat organisoituneet? Mitä eri tunteet sinulle merkitsevät? Mitä sinun on helppo tunnetasolla kohdata, mitä vaikeaa? Emotionaalisen itsetietoisuuden vahvistaminen palvelee suuresti myös muiden tunteiden kohtaamisessa. Usein meidän on vaikea kohdata muissa tunnetasolla sitä, mitä emme omassa itsessämme kykene kohtaamaan. Minkä kanssa olen itse jäänyt tunnetasolla varhaisissa suhteissani liian yksin? Olenko saanut korjaavia kokemuksia? Mitä olen tunnetasolla joutunut kannattelemaan liian varhain suhteessa muiden tunteisiin? Joskus saatamme tarvita itse tunnetaitojen vahvistamista esimerkiksi henkilökohtaisen psykoterapian tai tunnetaitovalmennuksen kautta voidaksemme entistä paremmin tukea lasten ja nuorten tunnetaitoja.

Kuva: Pixabay 
                                                                                                      

Omista tunteista kiinnostuminen palvelee sekä henkilökohtaista että ihmisten välistä hyvinvointia. Tunnistamattomat tunteet jäävät usein kehon ja mielen huomaamattomiksi kuormiksi tai purkautuvat väärällä tavalla toimintaan tai muihin ihmisiin. Työssä, jossa kohtaa päivittäin paljon tunteita, tunteiden tunnistaminen ja rakentava käsitteleminen on tärkeä osa työssä koetun käsittelyä ja työstä palautumista.

P.S. Kiinnostu myös sisäisen turvan kokemuksestasi. Sisäinen turva on levon ja luottamuksen tunnetta, jolla on hermostollinen perusta. Kun sisäistä turvaa on, on helpompi kohdata rauhassa kaikenlaiset turbulenssit ja tunteet. Tunteiden todellinen tunteminen ja kohtaaminen ei onnistu ilman sisäistä turvaa. Lue lisää vaikkapa tästä Heli Mäkelän blogista: https://kasvuntaika.fi/blog/2022/04/08/turvan-tunteesta-hyvinvointia/.

Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Piia Nurhonen

Psykoterapeutti, perhe- ja pariterapeutti, voimavarakeskeinen työnohjaaja ja TENTS-EU-suositusten mukainen kriisityöntekijä, FM, aiheenopettaja (yhteiskuntaoppi, psykologia ja historia)