Siirry pääsisältöön

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä!


(kuva: Pixabay)

Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin?

Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017).

Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa.

Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasvattaa kumpaakin samalla ruokkien ilon ja onnistumisen tunteen kokemusta oppimisen aikana.


(kuva: Tiina Perämäki)

Käytettävissä olevat materiaalit, välineet ja tilat vaihtelevat, mutta toiminnallisuus on mahdollista kaikissa olosuhteissa. 

Toiminnallisessa harjoituksessa liikkuminen ja muu aktiviteetti sisällytetään osaksi harjoituksen kulkua ja valjastetaan pedagogisesti tukemaan opittavaa asiaa. Samalla mahdollistetaan oppilaiden omavauhtinen eteneminen keskeytyksettä. Kun harjoituksissa hyödynnetään lasten mielenkiinnon kohteita, aapisen tarinamaailmaa tai oppimiskokonaisuuksia, oppilaat innostuvat ja harjoituksesta muodostuu huomaamatta kuin leikki, peli tai seikkailu, jota ei malttaisi lopettaa. Näin saadaan aikaan positiivinen ketjureaktio: innostuminen ja ilo- motivaatio- keskittyminen- jaksaminen- toistot- oppiminen!

Oman kehon hyödyntäminen harjoituksissa

Omaa kehoa voidaan hyödyntää toiminnallisissa harjoituksissa monipuolisesti: juokse, marssi, hyppää, loikkaa, hiivi, taivuta, kurkota, pysy, alita, ylitä, lankuta, kuperkeikkaa, nyrkkeile, venytä, punnerra, kyykkää, heiluta, keinahda, konttaa. 

Sama liike tai asento voi edesauttaa erilaisten sisältöjen oppimista. Kun ekaluokkalainen operoi uusien äänteiden parissa, kannattaa X-hyppy nimetä olemaan H-äänteen harjoituksessa ”HAARAHYPPÄÄ” ja Ä-äännettä opeteltaessa ”ÄXÄÄ TÄSSÄ”.  Kaksoiskonsonantti- harjoituksessa voidaan kirjoitettavia kuvia tai esineitä hakea ratoja pitkin, joissa liikkumisohje sisältää kaksoiskonsonantin: HYPPÄÄ, KONKKAA, LOIKKAA, MARSSI, HIIPPAILE, KONTTAA. Oppilas saa näin mahdollisuuden hoksata, huomata ja itse oivaltaa, miten liikkuminenkin yhdistyy opeteltavaan asiaan. 


(kuva: Tiina Perämäki)

Liikuntavälineet osana toiminnallisuutta

Käytössä olevia liikuntavälineitä kannattaa hyödyntää toiminnallisuutta lisäämään. Käyttökelpoisia välineitä ovat erilaiset pallot, matot, hernepussit, vanteet, aidat ja askelmat. 

Lattiaan voidaan teipata erilaisia liikkumista mahdollistavia ratoja tai kuvioita. Liikkumisradoille voidaan antaa merkitys: totta vai tarua? 

Samaa välinettä voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Vannetta voi pyörittää, siihen voi hypätä, viedä tai heittää hernepussin, sen läpi voi pujahtaa tai sen sisältä voi hakea lukutehtävän. 

Myös luokkatilan kalusteet voivat palvella toiminnallisessa harjoituksessa. Peiliin voi kurkistaa, vilkuttaa, poseerata, hymyillä, ilmehtiä tai sieltä voi mielikuvituksen siivin nähdä palan kirjoitettavaa tarinaa!


(kuva: Tiina Perämäki)

Asiat etäälle, pientä puuhaa - pedagogisesti

Toiminnallisessa harjoituksessa voidaan hyödyntää sisällöllisesti teemaan tai opittavaan asiaan kytkettyjä pieniä tehtäviä sekä luontaista liikettä: kokoa, kerää, solmi, aukaise, leikkaa, kiinnitä, siirrä, yhdistä, pujota, hae, vie, etsi. 

Näissä puuhissa voidaan käyttää lähes mitä tahansa materiaalia. Kannet, mutterit, kolikot, tikut, lelut, pyykkipojat, mukit, kortit, vetoketjut, napit, palikat, kaikki mahdollinen ja mahdoton materiaali voi olla pedagoginen aarre toiminnallisessa harjoituksessa. 

Yhteisten tavoitteiden tai päämäärien saavuttamisen halu nostaa harjoituksen aikaista motivaatiota ja saavutettu tavoite puolestaan lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Kirjoitimme autot maaliin!” ”Saimme R-sanoilla robottien raajoihin 100 mutteria!”


(kuva: Tiina Perämäki)

Väri koodina toiminnallisessa harjoituksessa

Kun harjoitus organisoidaan niin, että väri ohjaa oppilasta vaihe vaiheelta eteenpäin kuin kompassi, saadaan toiminnallisesta harjoituksesta omatahtisesti ja itseohjautuvasti etenevä kokonaisuus. 

Mitkä tahansa harjoituksen pedagogiset elementit ovatkaan, antaa tämä menetelmä loputtoman määrän mahdollisuuksia soveltaa ja eriyttää. Ripauksella mielikuvitusta värikoodatuista harjoituksista tulee niin innostavia, että toistojen määrän kautta saadaan oppimiselle optimaaliset puitteet.

 ”Sain keltaisen värin, joten haen keltaisesta taskusta yhdyssanakuvan. Kirjoitan sanan vihkooni ja liikun sen keltaisen liikekortin mukaisella tavalla. Vien keltaiseen aarrearkkuun keltaisen taikasimpukan. Sitten arvon uuden värin ja jatkan yhdyssanojen kirjoittamista ja liikkumista.” Liike tukee yhdyssanan yhteen kirjoittamisen muistamista ja satuteema sekä yhteinen tavoite saada aarreakut pullolleen simpukoita toimivat motivaatiota ja innostusta ylläpitävinä moottoreina.


(kuva: Tiina Perämäki)

Haasteesta helmeksi

Omalla kohdallani toiminnallisuuden lisääminen oppitunneille sai alkunsa lasten tarpeista. Osalla oppilaista on vahva luontainen tarve liikkua, ja se aiheuttaa helposti luokassa keskittymisen pulmia sekä levottomuutta.

Taitotasot vaihtelevat suuresti, ja joillakin se ilmenee vaikeutena motivoitua tehtäviin.  ”Ongelmista” syntyi positiivinen haaste, johon löytyi yksinkertainen vastaus: Liike on lääke ja innostuminen kasvattaa oppimisen iloa! Kun lukemisen ja kirjoittamisen lomassa saa kerätä timantteja aarrearkkuun, siirtää autoa kohti maaliviivaa, hypätä läpyn kuninkaalle tai nostaa sykettään kyykkäämällä sanoja, nousevat suupielet hymyyn, tekeminen tuntuu mieluisalta ja aivot sekä oma keho saavat polttoainetta moottoriinsa.

Haluan ojentaa liikkuvan oppimisen viestikapulaa eteenpäin. Itselläni ideat toiminnallisiin harjoituksiin saavat usein alkunsa lenkkipoluilla. Onhan tutkitusti totta, että aivomme rakastavat liikettä ja liikkuessa luovuus puhkeaa kukkaan.

Kun välitunnilta palatessa pieni oppija hihkuu ”JES!” nähdessään kirjoitusvihkopinon, se kertoo paljon. Oppiminen toiminnallisesti on paitsi tehokasta, myös kivaa!


Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Tiina Perämäki,
luokanopettaja, toiminnallisen oppimisen asiantuntija ja Tiinan toiminnalliset Facebook-ryhmän ylläpitäjä



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa mukaan Ope oppii koulutuksiin!

Intoa, ideoita ja työkaluja opetuksen arkeen! Kohta se alkaa! Ope oppii täydennyskoulutussarja pyörähtää käyntiin 31.8.2022 tarjoten lisää intoa, ideoita ja työkaluja opetustyön arkeen. Täydennyskoulutuksen rahoittaa Opetushallitus ja se on osallistujille ilmainen.  Ope oppii koulutussarjan sisältö Koulutussarja koostu kolmesta itsenäisestä 2 op laajuisesta Ope oppii... koulutuksesta:          Koulutus I: Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja (2 op)            Koulutus II: Opetustyön haasteiden kohtaamisen keinoja (2 op)          Koulutus III: Oppilaan tuentarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen (2 op) Ensimmäisessä koulutuksessa "Ope oppii oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja" paneudutaan oppilaiden oppimista, innostusta ja motivaatiota tukeviin työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan yksilöllistä oppimista.  Mukaan ensimmäiseen koulutukseen on tervetullut eskarin sekä perusopetuksen henkilöstö. Osa koulutuspäivistä on y

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli  Kati Vasalampi , joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.       Kuva: Pixabay Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen. Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppij