Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä!
(kuva: Pixabay)
Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin?
Fyysinen
aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja
kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman
toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat
lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja
Peltonen, 2017).
Oppimisen
kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus
kasvattaa kumpaakin samalla ruokkien ilon ja onnistumisen tunteen kokemusta
oppimisen aikana.
(kuva: Tiina Perämäki)
Oman kehon hyödyntäminen harjoituksissa
Omaa kehoa voidaan hyödyntää toiminnallisissa harjoituksissa monipuolisesti: juokse, marssi, hyppää, loikkaa, hiivi, taivuta, kurkota, pysy, alita, ylitä, lankuta, kuperkeikkaa, nyrkkeile, venytä, punnerra, kyykkää, heiluta, keinahda, konttaa.
Sama liike tai asento voi edesauttaa erilaisten sisältöjen oppimista. Kun ekaluokkalainen operoi uusien äänteiden parissa, kannattaa X-hyppy nimetä olemaan H-äänteen harjoituksessa ”HAARAHYPPÄÄ” ja Ä-äännettä opeteltaessa ”ÄXÄÄ TÄSSÄ”. Kaksoiskonsonantti- harjoituksessa voidaan kirjoitettavia kuvia tai esineitä hakea ratoja pitkin, joissa liikkumisohje sisältää kaksoiskonsonantin: HYPPÄÄ, KONKKAA, LOIKKAA, MARSSI, HIIPPAILE, KONTTAA. Oppilas saa näin mahdollisuuden hoksata, huomata ja itse oivaltaa, miten liikkuminenkin yhdistyy opeteltavaan asiaan.
(kuva: Tiina Perämäki)
Liikuntavälineet osana toiminnallisuutta
Käytössä olevia liikuntavälineitä kannattaa hyödyntää toiminnallisuutta lisäämään. Käyttökelpoisia välineitä ovat erilaiset pallot, matot, hernepussit, vanteet, aidat ja askelmat.
Lattiaan voidaan teipata erilaisia liikkumista mahdollistavia ratoja tai kuvioita. Liikkumisradoille voidaan antaa merkitys: totta vai tarua?
Samaa välinettä voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Vannetta voi pyörittää, siihen voi hypätä, viedä tai heittää hernepussin, sen läpi voi pujahtaa tai sen sisältä voi hakea lukutehtävän.
Myös luokkatilan kalusteet voivat palvella toiminnallisessa harjoituksessa. Peiliin voi kurkistaa, vilkuttaa, poseerata, hymyillä, ilmehtiä tai sieltä voi mielikuvituksen siivin nähdä palan kirjoitettavaa tarinaa!
(kuva: Tiina Perämäki)
Asiat etäälle, pientä puuhaa - pedagogisesti
Toiminnallisessa harjoituksessa voidaan hyödyntää sisällöllisesti teemaan tai opittavaan asiaan kytkettyjä pieniä tehtäviä sekä luontaista liikettä: kokoa, kerää, solmi, aukaise, leikkaa, kiinnitä, siirrä, yhdistä, pujota, hae, vie, etsi.
Näissä puuhissa voidaan käyttää lähes mitä tahansa materiaalia. Kannet, mutterit, kolikot, tikut, lelut, pyykkipojat, mukit, kortit, vetoketjut, napit, palikat, kaikki mahdollinen ja mahdoton materiaali voi olla pedagoginen aarre toiminnallisessa harjoituksessa.
Yhteisten tavoitteiden tai päämäärien saavuttamisen halu nostaa
harjoituksen aikaista motivaatiota ja saavutettu tavoite puolestaan lisää
yhteenkuuluvuuden tunnetta.
”Kirjoitimme autot maaliin!” ”Saimme R-sanoilla robottien raajoihin 100 mutteria!”
(kuva: Tiina Perämäki)
Väri koodina toiminnallisessa harjoituksessa
Kun harjoitus organisoidaan niin, että väri ohjaa oppilasta vaihe vaiheelta eteenpäin kuin kompassi, saadaan toiminnallisesta harjoituksesta omatahtisesti ja itseohjautuvasti etenevä kokonaisuus.
Mitkä tahansa harjoituksen pedagogiset
elementit ovatkaan, antaa tämä menetelmä loputtoman määrän mahdollisuuksia
soveltaa ja eriyttää. Ripauksella mielikuvitusta värikoodatuista harjoituksista
tulee niin innostavia, että toistojen määrän kautta saadaan oppimiselle
optimaaliset puitteet.
”Sain keltaisen värin, joten haen keltaisesta
taskusta yhdyssanakuvan. Kirjoitan sanan vihkooni ja liikun sen keltaisen
liikekortin mukaisella tavalla. Vien keltaiseen aarrearkkuun keltaisen taikasimpukan.
Sitten arvon uuden värin ja jatkan yhdyssanojen kirjoittamista ja liikkumista.”
Liike tukee yhdyssanan yhteen kirjoittamisen muistamista ja satuteema sekä
yhteinen tavoite saada aarreakut pullolleen simpukoita toimivat motivaatiota ja
innostusta ylläpitävinä moottoreina.
(kuva: Tiina Perämäki)
Haasteesta helmeksi
Omalla
kohdallani toiminnallisuuden lisääminen oppitunneille sai alkunsa lasten
tarpeista. Osalla oppilaista on vahva luontainen tarve liikkua, ja se aiheuttaa
helposti luokassa keskittymisen pulmia sekä levottomuutta.
Taitotasot vaihtelevat suuresti, ja joillakin se ilmenee vaikeutena motivoitua tehtäviin. ”Ongelmista” syntyi positiivinen haaste, johon löytyi yksinkertainen vastaus: Liike on lääke ja innostuminen kasvattaa oppimisen iloa! Kun lukemisen ja kirjoittamisen lomassa saa kerätä timantteja aarrearkkuun, siirtää autoa kohti maaliviivaa, hypätä läpyn kuninkaalle tai nostaa sykettään kyykkäämällä sanoja, nousevat suupielet hymyyn, tekeminen tuntuu mieluisalta ja aivot sekä oma keho saavat polttoainetta moottoriinsa.
Haluan ojentaa liikkuvan oppimisen viestikapulaa eteenpäin. Itselläni ideat toiminnallisiin harjoituksiin saavat usein alkunsa lenkkipoluilla. Onhan tutkitusti totta, että aivomme rakastavat liikettä ja liikkuessa luovuus puhkeaa kukkaan.
Kun
välitunnilta palatessa pieni oppija hihkuu ”JES!” nähdessään
kirjoitusvihkopinon, se kertoo paljon. Oppiminen toiminnallisesti on paitsi
tehokasta, myös kivaa!
Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja
Tiina Perämäki,
luokanopettaja, toiminnallisen oppimisen asiantuntija ja Tiinan toiminnalliset Facebook-ryhmän ylläpitäjä
Kommentit
Lähetä kommentti