Siirry pääsisältöön

Näin aivot oppivat 1/2 "Merkityksellisyys synnyttää syväoppimista"

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme pureuduttiin "Näin aivot oppivat" webinaarista 29.9.2022 aivojen ja oppimisen mielenkiintoisin yhteyksiin. Webinaarin kouluttajana toimi Hannu Moilanen, joka on koostanut meille kaksi blogitekstiä. Alta löytyvä ensimmäinen teksti johdattaa meidät oppimisen ja merkityksellisyyden äärelle. Innostavia lukuhetkiä!

Kuva: John Hain, Pixabay

Merkityksellisyys synnyttää syväoppimista

Viime vuosina muutostahti suomalaisessa koulujärjestelmässä on ollut nopea. Monien opettajien ja tutkijoiden mielestä jopa liiankin nopea. Jopa maan johtavat koulutuksen asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon vanhoja työtapoja pitäisi säilyttää.

Vaikka yhteiskunta on muuttunut huimaa vauhtia, aivomme ovat edelleenkin kivikautiset ja oppimisen perusprosessit pysyvät samoina (Huotilainen & Saarikivi 2018). Pitkäjänteinen keskittynyt työskentely, tylsyyden sietäminen ja itsesäätelytaidot ovat usean tutkijan mielestä tärkeitä taitoja, joita pitäisi edelleen harjoitella koulussa.

Oppiminen vaatii sinnikästä työskentelyä

Edelleenkään oppimiseen ei näytä olevan oikotietä, vaan oppiminen vaatii oppijalta aikaa ja systemaattista harjoittelua. Nykytietämyksen mukaan tiedon katsotaan siirtyvät ihmisen työmuistista säilömuistiin, vain ja ainoastaan silloin, jos sitä on käsitelty riittävän syvällisesti, toistettu tarpeeksi (tiedon kertaus) usein tai mikäli siihen liittyy voimakkaita tunteita.

Onko nykykoulussa, erityisesti lukiossa, aikaa riittävän syvälliseen käsittelyyn? Uusiin opetussuunnitelmiin tulee lisää vaadittavia taitoja ja asiasisältöjä ja vanhoja sisältöjä ei karsita.

Kuva: Gerd Altmann, Pixabay

Merkityksetön tieto ei tallennu muistiin

Monen oppilaan kohdalla koulunkäynti on suorittamista oppimisen sijaan. Asioita päntätään ulkoa vain koetta varten, jolloin niitä ei välttämättä koeta merkitykselliseksi ja ne unohdetaan varsin nopeasti.

Koulujärjestelmämme, jossa tietoja ja taitoja opetellaan pääosin ”Just in case”-periaatteella on varsin tehoton ja nykyinen kognitiivis-neurotieteellinen tutkimus kertoo sille syyn. Aivot käyttävät jopa 20 prosenttia energiasta ja ”turhat” neuroneiden väliset yhteydet karsitaan pois, sillä niiden ylläpitäminen vaatii energiaa.

Aivoissa toimii ”Use it or lose it”-periaate, eli ne neuroneiden väliset yhteydet, joita käytetään säilyvät hengissä, mutta käyttämättömät yhteydet karsitaan. Mikäli oppija ei koe opittua tietoa merkitykselliseksi ja hyödylliseksi asian tallentuminen säilömuistiin on neurobiologisesti liki mahdotonta. Silti siihen, että huonosti motivoituneita oppilaita ”pakotetaan ” opettelemaan esimerkiksi algebran kaavoja tai ruotsin kielioppia käytetään valtavasti aikaa ja resursseja.


Kuva: Manfred Steger, Pixabay

Kuinka synnyttää merkityksellinen oppimiskokemus?

Nykyään tiedetään, että aivot toimivat parhaiten ”just in time”-periaatteella. Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka ovat hänelle kullakin hetkellä merkityksellisiä. Kun henkilö on kiinnostunut asiasta, kokee aiheen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi, asetyylikoliini-reitit aktivoituvat, aivojen plastisuus muuttuu ja syväoppiminen mahdollistuu.

Neurotieteiden tutkimuksesta tiedetään, että parhaat edellytykset merkityksellisen oppimiskokemuksen syntymiseen on, kun kokemus on samanaikaisesti

  •         Hauska
  •         Sopivan haastava/stressaava
  •         Palkitseva ja
  •        Oppija altistuu jollekin uudelle.

Tällöin aivoihin syntyy ”sopiva” cocktail mm. dopamiinia, noradrenaliinia ja asetyylikoliinia (Fabritius&Hagemann 2017).

Lue lisää aivojen ja oppimisen yhteydestä Hannu Moilasen tieteellisestä blogitekstistä ”Oppiminen on silkkaa kemiaa”.


Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Hannu Moilanen,

aineenopettaja, opettajankouluttaja, toiminnallisen oppimisen asiantuntija ja tietokirjailija



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perheen tarina, kokemusasiantuntijoiden näkökulma tuen tarpeeseen

   Ope oppii -koulutuskokonaisuuden 3. koulutus "Tuen tarpeen tunnistamisen ja tarpeisiin vastaamisen keinoja" päättyi 6. teemaan "Perheen tarina, kokemusasiantuntijoiden näkökulma tuen tarpeeseen".  Kouluttajinamme toimivat kokemusasiantuntijat Sari ja Joakim von Zansen. Toivottavasti sinulla on aikaa perehtyä heidän ajatuksia herättävään blogikirjoitukseensa. Innostavia lukuhetkiä!  Kuva: Pixabay License Perheen tarina, otteita kokemuksista Haasteet vuorovaikutuksessa, aistikokemuksissa. Halu käydä koulua, mutta ei riittävää tukea. Avunsaannin vaikeus, vanhempien taistelu tuesta, yksinäisyys, osaaminen, älykkyys, kieltäytyminen, aggressiivisuus, omaan maailmaan uppoutuminen, äidin ”sopeutumattomuus”, meillä ei ole tapana, meillä ei ole tarjota, äitihän voi mennä kouluun lapselleen avustajaksi, palaverit, joissa vain haasteita, ei tarvittavia pitkäkestoisia terapioita, ei kuntoutusta, kotiopetus, tule hakemaan lapsesi pois koulusta, turhautumista, väsymistä…. Kuv...

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva...

Tunnetaidot

Ope oppii -koulutuskokonaisuus on edennyt 2. koulutukseen. "Opetustyön haasteiden kohtaamisen keinoja" -koulutuksemme jatkui teemalla "Tunnetaidot". Toisen webinaarimme kouluttajana toimi Piia Nurhonen. Alla olevassa tekstissä Piia johdattaa meidät tunnetaitojen maailmaan. Innostavia lukuhetkiä!   Kuva: Pixabay Myönteisessä tunneilmapiirissä on tilaa myös hankalille tunteille Vauva itkee. Hoivaaja käsittelee vauvan kokemusta omalla ajattelullaan, muuntaa kokemuksen ymmärrettävään muotoon ja palauttaa vauvalle viestin siitä, että oloa voi sietää, esimerkiksi katseen, äänen ja kosketuksen kautta. Hoivaaja säilyttää rauhallisuuden, joka välittyy vauvalle ja niin vauvakin rauhoittuu. Hoivaajan kyky sisällyttää vauva kokemaa muuntuu vähitellen lapsen kyvyksi sisällyttää itse – kestää ja ajatella omaa tunnekokemustaan. Samalla rakentuu sisäistä turvaa. Tätä samaa työtä jatkamme kasvattajina. Jokainen lapsi on saanut omanlaisensa lähtökohdat tunteiden sisällyttämiseen. N...