Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme pureuduttiin "Näin aivot oppivat" webinaarista 29.9.2022 aivojen ja oppimisen mielenkiintoisin yhteyksiin. Webinaarin kouluttajana toimi Hannu Moilanen, joka on koostanut meille kaksi blogitekstiä. Alta löytyvä ensimmäinen teksti johdattaa meidät oppimisen ja merkityksellisyyden äärelle. Innostavia lukuhetkiä!
Merkityksellisyys synnyttää syväoppimista
Viime vuosina muutostahti suomalaisessa koulujärjestelmässä on ollut nopea. Monien opettajien ja tutkijoiden mielestä jopa liiankin nopea. Jopa maan johtavat koulutuksen asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon vanhoja työtapoja pitäisi säilyttää.
Vaikka yhteiskunta on muuttunut huimaa vauhtia, aivomme ovat edelleenkin kivikautiset ja oppimisen perusprosessit pysyvät samoina (Huotilainen & Saarikivi 2018). Pitkäjänteinen keskittynyt työskentely, tylsyyden sietäminen ja itsesäätelytaidot ovat usean tutkijan mielestä tärkeitä taitoja, joita pitäisi edelleen harjoitella koulussa.
Oppiminen vaatii sinnikästä työskentelyä
Edelleenkään oppimiseen ei näytä olevan oikotietä, vaan oppiminen vaatii oppijalta aikaa ja systemaattista harjoittelua. Nykytietämyksen mukaan tiedon katsotaan siirtyvät ihmisen työmuistista säilömuistiin, vain ja ainoastaan silloin, jos sitä on käsitelty riittävän syvällisesti, toistettu tarpeeksi (tiedon kertaus) usein tai mikäli siihen liittyy voimakkaita tunteita.
Onko nykykoulussa, erityisesti lukiossa, aikaa riittävän syvälliseen käsittelyyn? Uusiin opetussuunnitelmiin tulee lisää vaadittavia taitoja ja asiasisältöjä ja vanhoja sisältöjä ei karsita.
Merkityksetön tieto ei tallennu muistiin
Monen oppilaan kohdalla koulunkäynti on suorittamista oppimisen sijaan. Asioita päntätään ulkoa vain koetta varten, jolloin niitä ei välttämättä koeta merkitykselliseksi ja ne unohdetaan varsin nopeasti.
Koulujärjestelmämme, jossa tietoja ja taitoja opetellaan pääosin ”Just in case”-periaatteella on varsin tehoton ja nykyinen kognitiivis-neurotieteellinen tutkimus kertoo sille syyn. Aivot käyttävät jopa 20 prosenttia energiasta ja ”turhat” neuroneiden väliset yhteydet karsitaan pois, sillä niiden ylläpitäminen vaatii energiaa.
Aivoissa toimii ”Use it or lose it”-periaate, eli ne neuroneiden väliset yhteydet, joita käytetään säilyvät hengissä, mutta käyttämättömät yhteydet karsitaan. Mikäli oppija ei koe opittua tietoa merkitykselliseksi ja hyödylliseksi asian tallentuminen säilömuistiin on neurobiologisesti liki mahdotonta. Silti siihen, että huonosti motivoituneita oppilaita ”pakotetaan ” opettelemaan esimerkiksi algebran kaavoja tai ruotsin kielioppia käytetään valtavasti aikaa ja resursseja.
Kuinka synnyttää merkityksellinen oppimiskokemus?
Nykyään tiedetään, että aivot toimivat parhaiten ”just in time”-periaatteella. Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka ovat hänelle kullakin hetkellä merkityksellisiä. Kun henkilö on kiinnostunut asiasta, kokee aiheen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi, asetyylikoliini-reitit aktivoituvat, aivojen plastisuus muuttuu ja syväoppiminen mahdollistuu.
Neurotieteiden tutkimuksesta tiedetään, että parhaat
edellytykset merkityksellisen oppimiskokemuksen syntymiseen on, kun kokemus on
samanaikaisesti
- Hauska
- Sopivan haastava/stressaava
- Palkitseva ja
- Oppija altistuu jollekin uudelle.
Tällöin aivoihin syntyy ”sopiva” cocktail mm. dopamiinia, noradrenaliinia ja asetyylikoliinia (Fabritius&Hagemann 2017).
Lue lisää aivojen ja oppimisen yhteydestä Hannu Moilasen tieteellisestä
blogitekstistä ”Oppiminen on silkkaa kemiaa”.
Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja
aineenopettaja, opettajankouluttaja, toiminnallisen oppimisen asiantuntija ja tietokirjailija
Kommentit
Lähetä kommentti