Siirry pääsisältöön

Näin aivot oppivat 1/2 "Merkityksellisyys synnyttää syväoppimista"

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksessamme pureuduttiin "Näin aivot oppivat" webinaarista 29.9.2022 aivojen ja oppimisen mielenkiintoisin yhteyksiin. Webinaarin kouluttajana toimi Hannu Moilanen, joka on koostanut meille kaksi blogitekstiä. Alta löytyvä ensimmäinen teksti johdattaa meidät oppimisen ja merkityksellisyyden äärelle. Innostavia lukuhetkiä!

Kuva: John Hain, Pixabay

Merkityksellisyys synnyttää syväoppimista

Viime vuosina muutostahti suomalaisessa koulujärjestelmässä on ollut nopea. Monien opettajien ja tutkijoiden mielestä jopa liiankin nopea. Jopa maan johtavat koulutuksen asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon vanhoja työtapoja pitäisi säilyttää.

Vaikka yhteiskunta on muuttunut huimaa vauhtia, aivomme ovat edelleenkin kivikautiset ja oppimisen perusprosessit pysyvät samoina (Huotilainen & Saarikivi 2018). Pitkäjänteinen keskittynyt työskentely, tylsyyden sietäminen ja itsesäätelytaidot ovat usean tutkijan mielestä tärkeitä taitoja, joita pitäisi edelleen harjoitella koulussa.

Oppiminen vaatii sinnikästä työskentelyä

Edelleenkään oppimiseen ei näytä olevan oikotietä, vaan oppiminen vaatii oppijalta aikaa ja systemaattista harjoittelua. Nykytietämyksen mukaan tiedon katsotaan siirtyvät ihmisen työmuistista säilömuistiin, vain ja ainoastaan silloin, jos sitä on käsitelty riittävän syvällisesti, toistettu tarpeeksi (tiedon kertaus) usein tai mikäli siihen liittyy voimakkaita tunteita.

Onko nykykoulussa, erityisesti lukiossa, aikaa riittävän syvälliseen käsittelyyn? Uusiin opetussuunnitelmiin tulee lisää vaadittavia taitoja ja asiasisältöjä ja vanhoja sisältöjä ei karsita.

Kuva: Gerd Altmann, Pixabay

Merkityksetön tieto ei tallennu muistiin

Monen oppilaan kohdalla koulunkäynti on suorittamista oppimisen sijaan. Asioita päntätään ulkoa vain koetta varten, jolloin niitä ei välttämättä koeta merkitykselliseksi ja ne unohdetaan varsin nopeasti.

Koulujärjestelmämme, jossa tietoja ja taitoja opetellaan pääosin ”Just in case”-periaatteella on varsin tehoton ja nykyinen kognitiivis-neurotieteellinen tutkimus kertoo sille syyn. Aivot käyttävät jopa 20 prosenttia energiasta ja ”turhat” neuroneiden väliset yhteydet karsitaan pois, sillä niiden ylläpitäminen vaatii energiaa.

Aivoissa toimii ”Use it or lose it”-periaate, eli ne neuroneiden väliset yhteydet, joita käytetään säilyvät hengissä, mutta käyttämättömät yhteydet karsitaan. Mikäli oppija ei koe opittua tietoa merkitykselliseksi ja hyödylliseksi asian tallentuminen säilömuistiin on neurobiologisesti liki mahdotonta. Silti siihen, että huonosti motivoituneita oppilaita ”pakotetaan ” opettelemaan esimerkiksi algebran kaavoja tai ruotsin kielioppia käytetään valtavasti aikaa ja resursseja.


Kuva: Manfred Steger, Pixabay

Kuinka synnyttää merkityksellinen oppimiskokemus?

Nykyään tiedetään, että aivot toimivat parhaiten ”just in time”-periaatteella. Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka ovat hänelle kullakin hetkellä merkityksellisiä. Kun henkilö on kiinnostunut asiasta, kokee aiheen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi, asetyylikoliini-reitit aktivoituvat, aivojen plastisuus muuttuu ja syväoppiminen mahdollistuu.

Neurotieteiden tutkimuksesta tiedetään, että parhaat edellytykset merkityksellisen oppimiskokemuksen syntymiseen on, kun kokemus on samanaikaisesti

  •         Hauska
  •         Sopivan haastava/stressaava
  •         Palkitseva ja
  •        Oppija altistuu jollekin uudelle.

Tällöin aivoihin syntyy ”sopiva” cocktail mm. dopamiinia, noradrenaliinia ja asetyylikoliinia (Fabritius&Hagemann 2017).

Lue lisää aivojen ja oppimisen yhteydestä Hannu Moilasen tieteellisestä blogitekstistä ”Oppiminen on silkkaa kemiaa”.


Blogitekstin kirjoittaja on Ope oppii -koulutuskokonaisuuden kouluttaja

Hannu Moilanen,

aineenopettaja, opettajankouluttaja, toiminnallisen oppimisen asiantuntija ja tietokirjailija



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Motivointi, näin motivoit oppimaan

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme käynnistyi 31.8.2022 teemalla "Motivointi,  näin motivoit oppimaan". Webinaarin kouluttajana oli  Kati Vasalampi , joka on koostanut teeman keskeisiä ajatuksia alta löytyvään blogitekstiin. Lue eteenpäin ja hyppää mukaan motivaation pyörteisiin.       Kuva: Pixabay Motivaatio on olennainen osa oppimisprosessia Motivaation käsite on moninainen, mutta yksinkertaisimmillaan sitä voidaan ajatella käyttövoimana, joka aikaansaa toimintamme, kuten vaikkapa ponnistelun oppimistehtävissä. Ei ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon ja kiinnostus näyttäisi kasvavan edelleen. Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten, vaan oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppij

Opetustyön arvot, rajat ja työn merkityksellisyys

  Ope oppii -koulutuskokonaisuuden 2. koulutuksen viimeisessä webinaarissa olimme opetustyön arvojen, rajojen ja työn merkityksellisyyden parissa yhdessä kouluttajamme Juho Norrenan kanssa. Alta voit lukea Juhon herättämiä ajatuksia opetustyöhön liittyvistä arvoista, rajoista ja työn merkityksellisyydestä. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä.                                                                         Kuva: Pixabay License Arvot opetuksessa - yksi näkökulma siihen, miksi opettajat kuormittuvat Arvot, nuo juhlapuheiden ja strategioiden ornamentit, ovat läsnä kaikessa toiminnassamme. Arvot kirjataan usein hyvin kauniiseen ja myönteiseen muotoon, jotta niihin on helppo samaistua: oikeudenmukaisuus, demokratia, rehellisyys tai luotettavuus eivät aiheuta vastaväitteitä. Siksi arvot nähdään koulumaailmassa usein mitäänsanomattomina ja itsestäänselvyyksinä – yhteissuunnitteluajan hukkana. Miksi puhua sellaisesta, joka on aina ollut, tulee aina olemaan ja josta jokainen on samaa miel

Toiminnallista oppimista - liikkeelle luokassa

Oppimisen, opettamisen ja opiskelutaitojen tukemisen keinoja -koulutuksemme sai innostavaa jatkoa esiopetukseen ja alakouluun suunnatusta webinaarista 20.9.2022 teemalla "Toiminnallinen oppiminen". Webinaarin kouluttajana Tiina Perämäki, joka on iloksemme koostanut keskeisiä ajatuksiaan toiminnallisesta oppimisesta alta löytyvään blogitekstiin. Innostavia lukuhetkiä! (kuva: Pixabay) Miksi ja miten liikettä ja toimintaa oppituntiin? Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti myönteisellä tavalla yhteydessä oppimistuloksiin ja kognitioon. Aivotutkimustiedon valossa tarkkaavaisuus, työmuisti, oman toiminnan ohjaus, keskittyminen, luovuus ja stressinsietokyky paranivat lapsilla, jotka liikkuivat oppimisen aikana (Hansen, 2018; Huotilainen ja Peltonen, 2017). Aivojen dopamiinitaso määrittelee keskittymiskykyä, ja fyysinen aktiivisuus puolestaan nostaa dopamiinitasoa sekä alentaa kortisolitasoa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat työrauha ja motivaatio. Toiminnallisuus kasva